Maalaisjärjellä ja – tunteella

Sairasloma-ajan palkkaa pitäisi alkaa kuulemma rokottamaan. Että ensimmäinen saikkupäivä olisi jatkossa palkaton ja lopuilta saisi sitten 80% palkasta. Olisi matalampi kynnys kuulemma ottaa tilalle sijainen. Aika kinkkinen tilanne.

Ymmärrän työnantajan näkökulmaa, etenkin pk-yrityksissä. Olisihan se varmasti heille taloudellisesti huomattava helpotus. Siitä en kyllä tiedä, kuinka paljon se madaltaa kynnystä sairasloman tekijän töihin kutsumiselle. Ja mistä sellaisen voisi sitten kutsua, sormia napsauttamalla? Ehkä esim. ravintola-alalla vuokratyöfirmat saisivat uusia asiakkaita yrityksistä, jotka tarvitsevat sairasloman ajaksi tekijää,  mutta veikkaanpa ettei monellakaan alalla palkata ketään saikkuilijan sijalle. Sairaslomathan nyt varmaan pääsääntöisesti on muutaman päivän mittaisia, joten se aika lienee vaan sitkisteltävä miehitysvajeella.  Jotenkin kyllä tuntuu, että tällä ehdotuksella lähinnä rankaistaisiin työntekijöitä. Vaikka ajatus olisikin se, että työnantajan olisi matalampi kynnys ottaa saikkuilijan tilalle sijainen, niin tosielämässä tilanne lienee se, että yksi saikkuilee ja jäljelle jäävät tekevät yhden työt eikä tilalle oteta ketään.

Kyllähän tämä uudistus varmaan vähentäisi ”säännöllisten saikkujen” määrää. Tarkoitan siis näitä tapauksia, kun usein on perjantaisin tai maanantaisin pää kipeä tai mahatauti. Tai jotain muuta. Mutta eiköhän tuommoinen krooninen sairastelu kerro enemmänkin työpaikasta ja sen ilmapiiristä kuin itse sairastajasta. Ainakin joissakin tapauksissa voisi olla ihan hyvä kartoittaa työilmapiiriä ja viihtyvyyttä ennemminkin kuin lätkäistä sairasloma-ajan palkanalennus kehiin.

Ja nostaisihan tuo kynnystä hakea jokaisesta pikku kurkkukivusta sairaslomaa. Mutta ajaudutaanko sitten siihen, että tullaan töihin, toiset vaikka pää kainalossa, ja tartutetaan puoli työpaikkaa siinä ohimennen mieluummin? Ja kuinka paljon se luo skismaa työpaikoilla, kun nämä työn sankarit tulevat töihin vaikka päällä olisi mikä lintuinfluenssa ja toiset jäävät sairaslomalle hiukan kevyemmästäkin diagnoosista.

Mutta mitenkäs sitten, jos lapsi sairastaa? Onko oikein rangaista asiasta työssäkäyvää vanhempaa? Lisäisikö tämä sitten sitä, että muksu jätetään yksin kotiin vaikka olisi kipeänä, kun ei vaan ole varaa jäädä pois töistä ja sitten sitä kautta lasten pahoinvointia ja lastensuojelun tarvetta, jos oikein oikein worst case scenario otetaan tarkasteluun? Eikö ainakin toimistotyö-aloilla voisi mieluummin harkita etätyön tekemisen mahdollisuutta kuin saikkuajan palkanalennusta?

Hmmmm…. tässäpä sitä piisaa pohtimista….

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

T:Tiia